Olen kuullut kertomuksen enkelistä, joka lähetettiin maan päälle tehtävänään tuoda sieltä kaikkein kallisarvoisin löytämänsä esine.Enkeli lensi edestakaisin ja etsi navalta navalle.Hän kaivautui maan uumeniin, tutki merten syvyydet ja ilman ihmeet.Hän otti jo käteensä kultakimpaleen, mutta sanoi sitä katsellessaan: --- Ei! Ei!
Tämä ei ole kyllin arvokas Kuninkaalle. Hän kokosi kourallisen kaikkein kallisarvoisimpia timantteja, mutta pysähtyi puolimatkassa taivaaseen, punastui ja palasi takaisin maan päälle. Enkeli etsi ja etsi, mutta mikään ei tuntunut hänestä kyllin arvokkalta. Kun hän seisoi miettien notkossa, hän kuuli äkkiä nyyhkytystä. Hän nosti päänsä ja näki syntisen polvillaan rukoilemaassa armoa ja anteeksiantoa. Syntisen rukoillessa kyyneleet virtasivat aivan enkelin jalkojen juureen. --- Nyt minä sen löysin, sanoi taivaallinen lähettiläs. Hän piti kultaista maljaa kiven alla ja sai kuin saikin siihen yhden katumuksen kyyneleen. Enkeli lensi voitonriemuisena takaisin taivaaseen ja Jumalan luokse mukanaan kallisarvoisin asia maan päältä.

M. R. DeHaan