Getsemanen tuskat, veripisarat,
minun syntieni taakat painavat.
Johti tiesi syyttömänä tuomiolle
rangaistusta, raippoja vain sulle.
Piikkikruunu päähäs painettiin
veri haavoistasi vuoti maahan niin.
Itse ristiäsi jouduit kantamaan,
pitkin Via Dolorosaa kulkemaan.
Kohti Golgataa sinun tiesi johti
lähestyvää suurta tuskaa kohti.
Kaikki tämä syntiemme tähden,
armon toit sä Isän tahdon tehden.
Naulat kätesi ja jalkasi lävisti,
kun he ristille sinut ripusti.
Anteeksiantoa Isältä pyysit heille,
armon ovi auki on myös meille.
Toinen ryöväreistä pyysi muistamaan,
toinen oli valmis herjaamaan.
Jeesus vielä lupasi: paratiisiin kanssani
armon ovi aukeni, yhden pyynnön lunasti.
Koitti synkkä pimeys, esirippu repesi.
Isän käsiin turvaten henkensä hän luovutti.
Veri vuoti Jeesuksen sinun, minun tähden,
siksi luokse Golgatan ristin juureen lähden.
Armahdus on runsaana tänään vielä tarjolla,
oletko jo sovituksen saanut korpimatkalla?
Vai kuljetko sä vieläkin taakkojasi kantaen,
Lunastuksen Jeesuksen, kalliin työnsä hyljäten?
Pyhä Henki sinullekin uutta voimaa antaa,
Jeesuksemme lunastustyö perille pian kantaa.
Hilkka Vilkman
Kommentit