käy kohti Öljyvuorta,
on yö, ja kuu vain vaimeasti
valoansa suo.
Voi, murhetta kyllä,
vaan taivas seuraa yllä,
kun Jeesus joukon Getsemaneen tuo.
Vain jatkuu öinen retki.
On rukouksen hetki,
kun Jeesus pyytää oppilaitaan
kanssaan valvomaan.
Ja kun jo tuskan taakka
vie verihikeen saakka,
niin enkeli käy Herraa tukemaan.
Saa taistella Hän yksin,
niin raskain kärsimyksin,
kun oppilaansa nukkuvat jo syvään
unessaan.
Hän nuhteleekin heitä,
vaan Getsemanen teitä
käy Häntä Juudas joukoin noutamaan.
Ken Herraansa ei kiellä,
niin Getsemanen tiellä
hän kokea saa siunausta suurta, valtavaa.
Oi Jeesus, paljon jaksoit,
velan suuren maksoit,
ja siksi meille taivas aukeaa.
Matti Karjalainen
Kommentit